Näin se vaan on, että kun on lomaa niin reissuun täytyy päästä. Meillä oli 6.-10. joulukuuta vapaata yliopistolta. Hanna ja minä päätimme ottaa muutaman päivän omaa vapaata ja lähdimme ensimmäinen joulukuuta linja-autolla Malagan kautta Portoon. Matkustimme yövuorolla ja matka kesti noin. 14 tuntia. Ensivaikutelmat Portugalista autosta nähtynä olivat melko vehreät Espanjaan verrattuna. Portossa majoitumme "hostelliin", joka oli tasoltaan aivan hotellin veroinen. Portossa vietimme yhden viikonlopun, jonka aikana tutustuimme paikan kuuluisimpaan vientituotteeseen eli portviiniin, jota maistelimme portviinikellareissa.


                                    Rantakatu Portossa


                              Lauantai-iltapäivä Portossa


                                        sama paikka yöllä


                                         Porton vanhoja taloja


                                         Sandemanin viinikellari

Maanantaina hyppäsimme junaan, jolla taitoimme kahden tunnin matkan Coimbran kaupunkiin. Siellä on yksi Euroopan vanhimmista yliopistoista, perustettu 1200-luvulla. Mielyttävä kaupunki, mutta sen verran pieni, että viivyimme siellä vain yhden päivän ja yön.


                         Laura ja Hanna Coimbran sateessa

Lissabonissa tapasimme italialaisen ystävämme Lauran, jonka poikaystävän Tiagon luokse meidän oli määrä majoittua. Täytyy sanoa, että portugalilaisten vieraanvaraisuun on uskomatonta. Tiagon perheellä on yksi tyhjä asunto Seixalin kylässä (joen toisella puolella Lisabonista). Saimme koko asunnon käyttöömme ja tämän lisäksi Tiagon äiti Valentina kävi asunnolla laittamassa meille ruokaa ja toi monenlaisia tyypillisiä Portugalilaisia herkkuja. Portugali on kuuluisa myös makeista leivonnaisistaan. Niitä tulikin maisteltua joka päivä.


                                          Valentina ja Tiago


              sateenkaari lautan ikkunasta kuvattuna (Seixal-Lisboa)

Muuten Lissabon on merkillinen pääkaupunki. Miljoonakaupungiksi se vaikutti paljon pienemmältä ja rauhallisemmalta. Kävelimme ympäriinsä kukkulaisessa kaupungissa mukulakivikatuja pitkin sekä ajelimme vanhoilla raitiovaunuilla. Muutaman "pakollisen" nähtävyyden lisäksi nautimme vain paikallisista ruuista ja juomista. Sinne täytyy päästä vielä joku kerta uudestaan.


                              Lissabonin symboli Belémin torni


                                  Vasco da Gaman hauta


                                        Atlantin rannalla


                                        asumuksia rannalla