Kesä on jälleen ohi ja niin on myös työrupeamani joulupukin kammarilla Napapiirillä. Viimeinen työpäiväni oli 16.8. ja seuraavana päivänä lähdimme jalkapallojoukkuuemme FC VS:n ja Granden poikien kanssa linja-autolla kohti Oulua, jossa osallistuimme Rock futiksen SM-kisoihin. Meille menestystä kertyi hienosti ja sijoituimme kolmanneksi. Paransimme sijoitustamme, sillä viime vuonna olimme neljänsiä. Yhteensä mimmiliigaan osallistui kahdeksan joukkuetta. Voitto meni komeasti oululaiselle FC Stray Catsille ja hopeaa sai Helsingin Kampin Piiri.

909649.jpg
                                    Joukkuehenkeä Oulussa

909654.jpg
                   Iltamainingeissa Jalankulkuämpärin keikalla

Kisojen jälkeen liftasin Tamperelaisen  FC YO-talon kyytiin ja niin pääsin jatkamaan matkaani suoraan Tampereelle poikaystäväni Ilarin luo. Meillä oli mukava lomaviikko yhdessä, vaikka Ilari sairasti kesäflunssaa. Viikonlopuksi menimme Ilarin vanhempien luo Vaasaan. En ollut aikaisemmin käynyt siellä ja olin innokas näkemään Vaasan nähtävyyksiä. Kiertelimmekin kaupunkia ja vaikuttavimmat nähtävyydet olivat Raippaluodon silta seka Vanhan Vaasan rauniot.

909661.jpg
               Pohjanmaalla pääsin testamaan lypsytaitojani

909667.jpg
                                           Raippaluodon silta

909668.jpg
                                   Vanhan Vaasan rauniot

Sitten 28. elokuuta reissuni jatkui vähän kauemmas. Viime vuonna lomaillessani Vietnamissa tutustuin amerikkalaiseen tyttöön nimeltä Lyndsey, joka työskentelee Koreassa englannin opettajana. Jo silloin päätin, että vielä jonain päivänä vierailen hänen luonaan. Ja täällä sitä nyt ollaan! Matka tänne sujui mukavasti. Minulla oli lennot Amsterdamin kautta, jossa ehdin tavata isää ja Miaa. Seouliin saavuttuani Lyndseyn ystävä Chantal oli minua vastassa. Jo kentällä huomasin käsittämättömiä englannin kielisiä tekstejä. Passintarkastuksessa luki: Beautiful Korea, wonderful immigration! Mitähän tuokin tarkoittaa.. Lentokentältä oli noin tunnin bussimatka kaupunkiin. Chantal kertoi minulle korealaisista tavoista ja sain maistaa paikallista urheilujuomaa POCARI SWEAT ion supply juomaa.

909670.jpg
                          Gotta get your daily supply of Ion!!!

Kentältä meninme suoraan Lyndseyn asunnolle, jonka oven hän oli ystävällisesti jättänyt minua varten auki. Koreassa on ilmeisesti täysin turvallista jättää asuntojen ovet auki. Varastaminen on kuulemma niin suuri häpeä niin varkaalle kuin koko hänen perheellensäkin, että se on hyvin harvinaista. Kasvojen menetys on pahinta, mita täällä ihmiselle voi sattua. Sosiaalinen kunnioitus on  erittäin tarkeää. Hyva niin! Kuitenkin korealaiset eivat tunnu juuri välittävän ulkomaalaisista paitsi, että heitä tuijotetaan koko ajan. Sen olen itsekkin huomannut. Lisäksi vaaleita tyttöjä saatetaan luulla venäläisiksi prostituoiduiksi.

Hintataso vaikuttaa täällä aika lailla samalta kuin Euroopassakin. Ulkona syöminen on halpaa jos syö korealaista ruokaa, länsimainen ruoka on kallista. Pieniä pikaruokaloita näyttää olevan joka kadunkulmassa ja ne ovat auki 24 tuntia vuorokaudessa. Joissakin niistä istutaan lattialla ja osassa on tuolit. Annokset vaihtelevat kahdesta dollarista seitsemään dollariin. Ruokalistat ovat yleensä vain koreaksi, joten siksi tilaaminen on hankalaa varsinkin jos yrittää tilata kasvisruokaa. Korealaiset syövät paljon sianlihaa ja sitä on melkein kaikissa annoksissa. Olen kuitenkin löytänyt hyvän annoksen nimelta Bibimbob, joka tarjoillaan poytään sihisevän kuumassa savikulhossa. Siinä on riisiä, vihanneksia, salaattia, sieniä, chilikastiketta sekä raaka kananmuna. Koko homma sekoitetaan keskenään kulhossa, jolloin muna paistuu mukavasti kuumalla pohjalla. Maut on hyvin erilaisia ja vaativat kyllä totuttelua.

909671.jpg
                              Mainosvalojen loistoa Bundangissa

909687.jpg
                                        Corporate Korea

Ravintolaan mennessä täytyy aina ottaa vessapaperia mukaan. Korealaiset eivät nimittain pyyhi kun käyvät vessassa. Muuten he ovat hyvin tarkkoja hygieniasta. Sisälle ei saa menna kengät jalassa ja ruokapöydässä ei saa niistää nenää. Kaupassa maksaessa rahat on hyvä ojentaa kaksin käsin tai pitämällä toisesta kädestä kyynärtaipeen kohdalta kiinni. Näin osoitetaan kunnioitusta. Amerikkalaista vaikutusta täällä näkyy kovasti. Amerikkalaisa ravintolaketjuja sekä kauppoja on paljon. Monet niistä on kuitenkin muokattu korealaiseen makuun sopivaksi.

Tänään olin mukana Lyndseyn työpaikalla, koska hänen lapsensa esittivät kesänäytelmän. Huomenna aion uskaltautua yksin seikkailemaan Soulin keskustaan. Lyndseyn asunnon läheltä on suora metroyhteys sinne.

909694.jpg
                                        Lyndseyn oppilaita

909701.jpg
                          Hurjaa arkkitehtuuria

909720.jpg
                   Tyypillinen korealainen ravintola pöytägrilleineen

909740.jpg
                    Koreassa ei juurikaan näkynyt vanhoja autoja

909743.jpg
                   Tästä voit valita ateriasi oman maun mukaan

909749.jpg
                                        Kuninkaallinen palatsi


909752.jpg

909753.jpg

909757.jpg
                                           Salainen puutarha

909762.jpg
                                                Lotus kukka

909776.jpg
                                        Kaupunki temppeli

909798.jpg
                                    Katuruokaa